Milleniaalit Liikkuu, Ainakin Töissä

Milleniaalien tuomasta muutoksesta on puhuttu ja paasattu viimeinen vuosikymmen.

Milleniaalisen ajan jättiläiset, kuten Facebook, Uber ja Google ovat muokanneet työympäristöjen vaatimukset aivan päälaelleen, joka on johtanut siihen, että organisaatiot ympäri maailman ovat lähteneet pingispöytäostoksille ja erikoiskahvikonehankinnoille siinä toivossa, että he vaikuttaisivat trendikkäiltä ja houkuttelisivat tulevaisuuden työvoimaa luokseen. Ajatus on oikea, mutta Googlelta tuttujen liukumäkien asentaminen respaan ei vielä tarkoita sitä, että me pipopäiset ja viiksekkäät milleniaalit rynnisimme macit kainalossamme viihtymään.

Liikkuva työkulttuuri houkuttelee

Syy tähän on se, että niin pitkään, kun yrityksen työkulttuuri tukee vanhaa, “toimistossa työ tapahtuu” -linjaa, mikään säkkituoli, ilmainen välipala tai avokonttori Frameryn kopeilla ei tule riittämään.

Kysymys on paljon suurempi kuin se, mitä sisustuselementtejä tai digitaalisia työkaluja vanhan kulttuurin arkeen implementoidaan. Todellisuudessa kyse on muutoksesta vanhasta toimistokulttuurista liikkuvaan työkulttuuriin. Liikkuvassa työkulttuurissa digitaaliset työkalut ovat natiivi osa kulttuuria, sillä koko liikkuvan työn kulttuurin perusajatus lähtee siitä, että itse työ voidaan tehdä mistä maailmankolkasta tahansa – myös halutessa toimistolta.

Liikkuvuutta hidastavat ja vaikeuttavat asiat karsittava pois

On myös hyvä ymmärtää, että milleniaalit ovat olleet koko ikänsä oman lähipiirinsä Teknologiajohtajia. Tämä tarkoittaa sitä, että liikkuvuutta tukevat softat ja appit ovat käytännössä lähtötaso, ei benefit. Kaikki asiat, jotka hidastavat ja vaikeuttavat liikkuvaa työkulttuuria on karsittava arjesta pois, sillä muuten milleniaalin työn arki tuntuu liian epämielyttävältä. Vanhempien sukupolvien edustajista voi tuntua naurettavalta, kun milleniaalityöntekijä ahdistuu organisaation sisäisen järjestelmän huonosta UX:stä, eli käyttökokemuksesta, mutta oli se naurettavaa tai ei, se on silti todellisuutta meille milleniaaleille.

Organisaation digitaalisten työkalujen tulee vastata uusien työntekijöiden tarpeita

Jotta liikkuva työkulttuuri mahdollistuisi, ota siis huomioon ainakin nämä asiat:

1. Työkalut, jotka sallivat usean tiimin jäsenen yhtäaikaisen, reaaliaikaisen työskentelyn
   1. Google Suite ja Adobe
   2. Videopalaverit, kuten Hangouts ja Appear.in
   3. Digitaalisten työympäristöjen aktiivinen käyttö kuten Facebook Workplace tai Slack
   4. Projektien ja myynnin seuranta, kuten Monday tai Hubspot
   5. Yrityksen materiaalin helppo saatavuus, kuten Dropbox tai Box.
   6. Sisäisen viestinnän applikaatiot, kuten StaffConnect tai SnapComms

Kyse ei siis ole tämän vaikeammasta asiasta ja tiedänkin, että moni organisaatio on Suomessa hienosti ottanut näitä elementtejä käyttöön. Esimerkiksi valtion omistaman Finnairin toimistossa ei ole enää henkilökohtaisia työpisteitä edes toimitusjohtajalla, vaan jokainen pöytä on vapaassa käytössä sille, kuka kerkeää ensiksi paikalle. Liikkuvuus näkyy parhaiten vuokratoimistojen kysynnän räjähdyksessä. WeWorkit, Innovation House, UMA, Spaces ja vaikka kuinka moni muu mahdollistaa työntekijöiden tehdä töitä mistä päin maailmaa tahansa, kun vain organisaation digitaaliset työkalut ovat ajantasalla ja vastaavat uusien työntekijöiden tarpeita.

Mitä sitten tulee tulevaisuuden näkymiin puhuttaessa digitaalisesta, liikkuvasta työympäristöstä?

Lähitulevaisuudessa työntekijän arki koostuu merkittävissä määrissä yhteisöllisistä pilvipalveluista, virtuaaliassistenteista, puettavasta teknologiasta, boteista, tekoälystä, automoidusta analytiikasta ja IoT:sta, jotka ovat kuluttajaversioista muokattuja yritysversioita. Esimerkkinä tästä on Whatsapp Business, joka mahdollistaa yrityksen ja yksittäisen kuluttajan välisen kommunikaation ilman alustan vaihtoa. Luonnollisesti tämä kehitys sopii milleniaaleille ja z-sukupolvelle erinomaisesti. Vaikuttaa siltä, että jos uusi teknologia toimii hyvin kuluttajille, siitä muovautuu myöhemmin myös työelämään sovellettu versio. Alexa ja Google Home Assistant ovat tästä hyviä esimerkkejä. Tällä hetkellä nämä virtuaaliassistentit auttavat kotiaskareissa ja tiedonhaussa, mutta niitä ollaan jo muokkaamassa yrityskäyttöön, esimerkiksi vastaanottovirkailijoiksi.

Samat digitaaliset palvelut käyttöön yksityis- ja työelämässä

Sen sijaan, että maailmasta tulisi siis applikaatioiden sekamelska, on hyvin mahdollista, että työntekijän arki itseasiassa muuttuu selkeämmäksi, kun samat digitaaliset palvelut toimivat sekä yksityisessä että työelämässä. Tekoäly tuottaa ja yhdistelee dataa niin, että toimistotyöntekijän työ ja vapaa-aika yhdistyvät vain ajaksi ja elämäntyyliksi, jossa työtä tehdään paikasta riippumatta datan ja hyvinvoinnin puitteissa yrittäjämäisellä tulosvastuulla. Silloin kyseessä on täydellinen digitaalinen, liikkuva työympäristö.

Kirjoittaja Mikael Hugg on puhumassa Alma Talentin Digitaalinen työympäristö – seminaarissa, joka järjestetään 18.-19.2019 Helsingissä.