Suomalaisia esimerkkejä tekoälyn ja ihmisen yhteistyöstä
Edelläkävijäyrityksissä ihmisen ja tekoälyn välisen yhteistyön voi jakaa yksinkertaistaen kahteen kategoriaan. Toinen on tekoälyavusteiset työt, joissa ihminen tekee yli 50% työstä, mutta kone avustaa häntä. Toinen on tekoälyvetoiset työt, joissa kone tekee yli 50% työstä ja ihminen valvoo sitä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita kokonaisten ammattien korvaamista, vaan työprosessin pieniä osia. Mitä se tarkoittaa käytännössä?
Tekoäly auttaa, sparraa ja palvelee
Tekoäly voi nyt jo tehdä paljon toistuvia ja ennakoitavia tehtäviä. Se voi esimerkiksi:
- nopeuttaa ostolaskujen käsittelyä hakemalla ihmiselle valmiiksi oikeita sisältöjä tarvittaviin kenttiin,
- ohjata potilaan oikealle ihmiselle esidiagnoosin perusteella tai
- hakea taustatietoja uutisjuttuun, suositella toimittajalle kenelle juttu kannattaa kirjoittaa, koska julkaista ja missä.
Aloite tulee ihmiseltä, kone tekee työtä käskettyä ja ihminen vie tehtävän loppuun.
Kone toimii jo apulaisen roolissa
Usein samassa prosessissa voi olla sekä tekoälyavusteisia että tekoälyvetoisia osuuksia. Esimerkiksi petosten etsiminen on tekoälyvetoista työtä, kun algoritmit yhdistävät eri tietolähteitä ja tekevät niiden perusteella päätelmiä siitä, voiko kyseessä olla petosyritys.
Jos kone epäilee petosyritystä, se tekee hälytyksen ja sen jälkeen vetovastuu siirtyy ihmiselle. Petosyritysten vahtiminen on siis tekoälyvetoista, ihminen vain välillä tarkkailee, että kone tekee edelleen järkeviä asioita. Mutta kun hälytys tulee, ihmisen ammattitaitoa tarvitaan.
Tässä vaiheessa tekoäly enää avustaa ihmistä katsomaan minkä perusteella hälytys on annettu ja ihminen arvioi oliko kyseessä petos, ja jos oli, millaisia toimenpiteitä sitten käynnistetään. Kone voi siis yksinkertaistaa tai optimoida ihmiselle liian monimutkaista tietoa useista eri lähteistä väsymättä. Näin sekä ihmisen että koneen vahvuudet ovat parhaassa mahdollisessa käytössä.
Päätösvalta aina ihmisellä
Jonkun ihmisen pitää kuitenkin ensin opettaa haluttu asia koneelle alusta asti kuvien tai muun tiedon perusteella. Ihmisen pitää myös ymmärtää miksi kone antaa sellaisia vastauksia kuin se antaa. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että oman alan asiantuntijat osaavat ja voivat kyseenalaistaa koneen päätöksiä, jotta ei sokeasti seurata koneen ohjeita esimerkiksi virushyökkäyksen aikana.
Viimeinen päätösvalta kannattaa tässä teknologian kypsyysvaiheessa olla lähes poikkeuksetta ihmisellä. Toki riskittömiä poikkeuksiakin on: mainos-, musiikki- ja elokuvasuositukset tulevat jo nyt personoidusti kullekin meistä täysin koneen päätöksellä.
Kirjoittajan ajatuksia voi kuulla lisää Alma Talentin RoboPalkkahallinto-seminaarissa 29.-30.10.2019. Seminaari keskittyy siihen, kuinka ohjelmistorobotiikkaa voi hyödyntää palkkahallinnon prosesseissa. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan >>
